Täällä on mm. blondi ja Pikku-Kalle vitsejä! Have Fun!

                         Vitsejä saa kopioida!!

 

   Blondi vitsit:

    Blondi mietti itsekseen:
-No voi voi, nytpä kävi hassusti. En muista pitikö minun mennä miestäni vastaan klo 8.30 vai klo 3.80.

 

Rekkakuski antoi blondille kyydin. Blondi seurasi koko ajan miten kuski liikutteli vaihdekeppiä ja lopulta sanoi:
- Kun teillä on muutenkin riittävästi hommaa auton ajamisessa, niin voinko minä sekoittaa bensiiniä puolestanne?

 

 Tehtaalle oli asennettu voileipäautomaatti. Blondi laittoi vitosen automaattiin ja sai voileivän. Hän kokeili automaattia kerran toisensa jälkeen ja lopulta hänellä oli iso kasa voileipiä edessään.
- Etkö aio lopettaa? työkaveri kummasteli vieressä.
- Älä nyt ole hassu. Kun minulla käy tällainen säkä!

 

 Mitä blondi kysyi, kun sai tietää olevansa raskaana?
-Onko se minun?

 

 Mitä yhteistä on blondilla ja kaljapullolla?
-Molemmat ovat tyhjiä kaulasta ylöspäin.

 

 Blondi oli saanut asuntoonsa puhelimen, ja oli kovin tyytyväinen. Mutta kun hänen piti siivota, oli puhelimen johto tiellä ja takertui lattiaharjaan. Hetken tilannetta mietittyään hän soitti puhelinlaitokselle:
-Tänne on jätetty tuota löysää johtoa niin paljon, että se on ihan tiellä. Voisitteko vetää sitä sieltä päästä sisään noin metrin verran...

 

 Blondi oli antiikkikaupassa ja tiputti maljakon. Myyjä ryntäsi paikalle.
-Hyvä luoja. Tuo maljakko oli 150 vuotta vanha.
-Luojan kiitos, blondi vastasi. - Minä jo pelästyin että se on aivan uusi.

 

 Blondi vihaisena pankissa:
-Tämä on jo neljäs kerta kun sanotte, ettei tililläni ole katetta! Kertokaa minulle, koska tähän pankkiin oikeastaan tulee rahaa?

 

Pikku-Kalle vitsit:

 

 -Liisa, miksi aina vastaat minun kysymykseeni kysymyksellä, Kalle marmatti.
-Ihanko totta? Teenkö minä tosiaan niin?

 

 Kallen isoveli perusti asianajotoimiston. Kun ensimmäinen asiakas saapui, Kallen veli ilmoitti, että kysymyksiin vastaamiset maksavat sitten tuhat markkaa kappaleelta.
-Eiköhän tuo ole vähän liian kallista, asiakas ihmetteli.
-Onhan se. Mikä olikaan seuraava kysymyksenne?

 

 -Kiitos kiltti täti, että toit minulle tällaisen lelun, Pikku-Kalle sanoi kohteliaasti.
-No lapsi kulta, eihän siinä ole mitään kiittämistä.
-Samaa mieltä minäkin olen, mutta äiti käski kiittää.

 

 Pikku-Kalle oli saanut joululahjaksi rummut. Hän oli niistä tietysti hyvin ylpeä ja kerskui kavereilleen.
-Uskotteko muuten, että nämä ihmerummut pystyvät kertomaan kellonajankin?
-No ei varmaan uskota, kaverit totesivat.
Kallen ei auttanut muu kuin istahtaa rumpujen taakse, ja pian alkoi jumalaton meteli. Samassa yläkerrasta koputettiin täysillä kattoon, ja römeä miesääni kiljaisi:
-Hiljaa! Kello on puoli yksi yöllä!

 

 

                      Repesitkö yhdestäkään vitsistä. Voin melkein lyödä vetoa

                                                että repesit!